Vuokratyöläinen vs. kaupan oma työntekijä
Tänä vuonna minulle tuli täyteen kymmenen vuotta kaupan alalla. Näiden vuosien aikana olen työskennellyt vaihdellen sekä kaupan omana työntekijänä että vuokratyöläisenä. Lähdinkin tältä pohjalta pohtimaan, miten vuokratyöläisen arki eroaa kaupan omien työntekijöiden arjesta?
Siinä missä päivittäistavarakaupan vakituisella työntekijällä on yleensä työsopimus, jossa määrittyvät viikottaiset tunnit, me vuokratyöntekijät pidämme itse huolen tunneistamme. Tästä voi seurata sekä hyvää että huonoa. Esimerkiksi opiskelijalle vuokratyö on yleensä lisätienesti opintorahan tai muun etuuden lisäksi, jolloin vapaus päättää omista työtunneista on yleensä vain plussaa. Sen sijaan vuokratyöläinen, jonka pääasiallinen tulonlähde on vuokratyö, saattaa joutua stressaamaan työtunneista enemmän, etenkin niinä aikoina kun vuoroista on kilpailua.
Työpaikka, työvaatteet, työkaverit. Siinä kolme asiaa, jotka vuokratyöntekijän arjessa muuttuvat alati. Itse työpaikalle saapuminen saattaa vuokratyöläiselle monesti olla jo seikkailu itsessään ja varmasti GPS tai bussikartat ovat kovassa käytössä.
Mikäli työpaikka ei ole entuudestaan tuttu, haluamme yleensä mennä paikalle hiukan aiemmin, jotta voimme paikantaa ainakin pukuhuoneen, vessan ja kahvihuoneen.
Seuraavaksi saamme jännittää, löytyykö työpaikalta itsellemme sopivia työvaatteita. Varmasti jokainen vuokratyöläinen on kokenut sen, miltä tuntuu istua kassalla seitsemän tuntia liian suuressa tai pienessä työpaidassa. Tätä ongelmaa kaupan omilla työntekijöillä ei yleensä ole.
Työkavereita vuokratyöläisellä on tulkinnasta riippuen joko paljon tai ei ollenkaan. Onkin varmasti plussaa, jos vuokratyöläinen on nopeasti lämpenevä tyyppi, joka tulee toimeen kaikkien kanssa, sillä työkaverit vaihtuvat yhtä nopeasti kuin ylisuuri työpaita. Varsinaisia ongelmia tulee kuitenkin vastaan korkeintaan silloin, kun joku keksii kysyä juuri meiltä ”Onko Kaisa töissä?”, emmekä kuollaksemme muista, oliko työkaverimme nimi Kaisa vai Jaana.
Asenteet vuokratyöläisiä kohtaan vaihtelevat oman kokemukseni mukaan laidasta laitaan. On niitä, jotka huokaavat syvään aina meidät nähdessään, sillä monelle vuokratyöläisen kanssa työskentely tarkoittaa ylimääräistä työtä itselle. On näytettävä paikat, kerrottava kassa- tai hyllytystavat, korjattava virheen sattuessa ja pidettävä huolta, että vuokratyöntekijä osaa kaiken tarvittavan. Vaikka olemmekin toki ammattilaisia siinä missä kaupan omatkin työntekijät, olemme lisäksi sen tiedon varassa, mitä saamme kullakin työpaikalla vastaan. Vuokratyöntekijänä onkin tavallaan aina töissä kuin ensimmäistä päivää.
Toisinaan on myös niitä, jotka ovat oivaltaneet, että vuokratyöläisellä on jotain enemmän. Vaihdamme jatkuvasti paikkaa ja näemme ja koemme tällä tavalla paljon enemmän.
Kaupan oma työntekijä tuntee yleensä vain yhden tavan tehdä asioita, sen omassa kaupassa tutuksi tulleen tavan. Toki monesti taustalta löytyy myös kaupan alan opintoja, mutta vuokratyöläisen tietotaito on toisenlaista, käytännössä opittua. Olemme nähneet kymmeniä, jopa satoja eri tapoja tehdä asioita, ja olemmekin jollain tapaa siis experttejä tällä saralla. Parhaimmillaan voimme jakaa tietoamme eteenpäin, mikäli kaupassa ollaan avoimia uusille ideoille.
Kaiken kaikkiaan vuokratyöläisenä työskentely on monin tavoin erilaista kuin kaupassa vakituisena työskentely. Vaikka perustyö on samaa, olemme lähtökohdiltamme erilaisessa asemassa, niin hyvässä kuin joskus myös pahassa. En silti usko, että kumpikaan tapa on yksiselitteisesti parempi kuin toinen, vaan enemmänkin riippuu omasta persoonasta ja elämäntilanteesta, sopiiko itselle paremmin vuokratyö vai vakituinen kaupanalan työ.
